Itsenäisyyden jälkitunnelmat

Tällä kertaa kirjoitan itsenäisyyspäivän jälkitunnelmissa. Niin. eilen tosiaan Suomessa juhlittiin; itse vietin iltaa accounting kirjan parissa kerraten tenttiin, joka on siis ensi viikolla. No, oli sentään pikkujoulut illalla ystävieni Gregin ja Julien luona. Mun itsenäisyyspäivä/pikkujoulujuomana toimi egg nog, joka oli jännittävä, mutta yllättävän hyvä kokemus.

Mutta niin, siitä itsenäisyyspäivästä. Tosiaankin välillä on tunne, että mitä sinne kotiin jäikään ja mitä haluaisin pitää tai siis saada tänne. No, tokihan tämä reissu kestää vain vuoden ja samat kuviot odottaa siellä kotona kun palaan, mutta silti pistää miettimään, että mitä sitä oikeasti arvostaa ja mikä on tärkeää. Eilen olisin todellakin halunnut olla taas kotona ja juhlia hetken kaverien/työkaverien/perheen kanssa. On tosi hienoa huomata, että on asioita, joita kaipaa, arvostaa ja joiden puolesta haluaa juttuja tehdä. Samalla herää myös kysymyksiä: miksi halusin tulla tänne missä olen, olenko saavuttanut ne asiat, jotka halusin? Ja vastauskin on helppo: halusin nähdä uutta, kehittää itseäni ja kasvaa johonkin. Ja mitä saavutuksiin ja tavoitteisiin tulee niin kyllä, olen saanut jo niin paljon enemmän kuin osasin ikinä ajatella: uusia ystävyyksiä, uutta tietoa ja osaamista, kokemuksia ja elämisen riemua. Paljon on tietysti työtäkin pitänyt tehdä ja asioita ei ole vain voinut "keräillä". Paljon on ollut sopeutumista ja ihmettelyä. Mut enemmän iloa, selkeyttä ja katseen kirkastumista; tää on hyvä näin ja haluan olla täällä.

Joku analyysi-ihminen voisi sanoa, että kulttuurishokin toinen vaihe on saavutettu. Se ilmenee kysymyksenä (ja koti-ikävänäkin): onko tää nyt kaikki sen arvoista. Ja vastauksen tiedän: on! Ehdottomasti. En vaihtais päivääkään pois.

Ehkä tämä postaus oli semmonen välitsekkaus. Mitä olen saanut aikaan ja mitä on edessä -tyyppinen pohdinta. Olen tyytyväinen kun saan olla täällä koko vuoden ja jatkaa vielä siis toisen lukukauden. Vastahan mä tänne tulin! Olisi harmillista lähteä. Todellakin arvokasta, joka sekunti.

Later :)

Biking stuff.

Perusharmaa keli.

Tämä on nyt sitten sellainen arkipäivitys. Nimittäin mitään suurta ja ihmeellistä ei ole oikeastaan tapahtunut. Kurssit rullaavat ihan ok ja olen pikkuhiljaa päässyt sisälle opiskelutahtiin. Se on tosiaan tullut huomattua, että arvosanoja ei tipu ihan helposti ja töitä saa tosiaankin tehdä. Aika paljon on uutta sanastoa tullut vastaan ja tietysti uusia termejä ja määritelmiä. Social science guy on hieman ihmeissään accounting equityn, accrued liabilitiesien ja nonparametrical testien kanssa. Mutta sitä varten tänne kai tultiin, että opitaan jotain, right? Yksi midterm test on takana (accounting - meni läpi :) ja yksi on tulossa ensi viikolla (statistics). Tiedän siis mitä teen alkavan viikon iltoina: statistical problems. Mid termien osuus kokonaisarvosanasta riippuu hieman kurssista. Statseissa osuus on vain 15%, mutta accountingissa taas 20%. Kolmannella kurssilla (IT-strategy) ei mid termiä edes ole, vaan se on korvattu itseopiskelutehtävillä eri aiheista: supply-chains, CIO, IT-strategies.. jne. Ihan hyvä systeemi.

Sitten fillarihommia. Kuljetin oman fillarin tosiaan tänne mukanani. Lentokonekuljetus maksoi huimat 9 euroa. Mulla oli kuitenkin oma kätevä laukku siihen hommaan, joten se laskettiin ilmeisesti isoksi matkalaukuksi. Yleensäkin jos meinaa ottaa mukaan jotain isompaa tavaraa, kannattaa asiaa kysäistä etukäteen lentoyhtiöltä. Ja tosiaan pyörän ottaminen mukaan kannatti. Halifax on bike-friendly city ja fillarilla pystyy kätevästi ajamaan liikenteen joukossa. Kavelykadut tai -tiet ovat kapeita, joten niitä kannattaa välttää pyörällä ainakin ruuhkaisaan aikaan. Kypärä pitää olla päässä, muuten voi tulla sakot. Koulun lähellä ei mitään mahtavaa maastopyöräilymestaa ole, mutta maantiepyörähommiin pääsee tietysti helposti. Onneksen olen tutustunut pyöräilyhenkiseen porukkaan täällä ja parina viikonloppuna on tullut käytyä sitten hieman kauempana ajelemassa. Hommaan tarvitaan tiestysti auto, johon fillarin voi sulloa. Maastopätkille ei ihan nopeasti pääse koululta jos meinaa pyörällä siirtyä. Siksi kannattaa olla kaveri, jolla on auto :) Yksi asia on tietysti fillarin säilyttäminen. En ole vielä löytänyt paikkaa ground leveliltä, johon pyörän jemmata, joten olen sitten sujuvasti roudannut fillarin aina kämppään. Se on ihan ok, mutta ruuhka-aikaan hississä on hieman tukalaa pyörän kanssa ja portaiden koluaminen yhdeksänteen kerrokseen ei ihan koko ajan innosta. Sitten tiestysti pitäisi päästä pesemäänkin sitä tsygää välillä... No homma hoitunee jotenkin. Tärkeintä on ajaa Kanadassa maastopyörällä ;) Loput on ei niin tärkeää.

Mitä vielä... niin syksy on vihdoin tullut (21. lokakuuta). Puut muuttuivat punaisiksi ja oransseiksi tällä viikolla ja ilmat ovat alkaneet viiletä. Esim. viime viikonloppuna tuli ajettua +5 kelissä. Nojoo, tänä sunnuntaina mittari näytti +17... ainakin vähän aikaa päivästä. Eli ota nyt sitten näistä keleistä selvää. Sataa aika usein, joten hyvät kamat eli kuorivaatetus kannattaa olla kunnossa. Tosin olen pyrkinyt valkkaamaan aurinkoisia päiviä pyörähommiin; ei tarvitse huoltaa niin paljoa. Saa nähdä milloin täällä lumet tulee (tai slush kuten paikalliset sanovat). Täytynee panostaa kuitenkin hyviin talvikenkiin, omat jäivät kotiin... Right. Tällaista tällä kertaa. Ensi kerralla kattellaan, että mites ne mid termit nyt sitten oikeesti meni ja mitä uutta on saatu aikaiseksi. Keep in touch!

.

To the Airport

Me & Mary & Tony

This one goes to my international friends :)

So last Friday we went to Halifax Stanfield International Airport for a project meeting. This project is part of our Statistics for Managers course. We actually got to talk to the finance director of the airport about different statistical analyses they might want. Our contact to the Airport was Mary who had done some projects with HSIA before. So she was pretty comfortable and professional in the situation talking to this Mrs. Finance Director. Me and Tony (my other colleague) had only minor part in that conversation: nodding our heads, looking smart (and casual) and making notes. But still it was cool to be in a new situation like that. After the meeting we talked to our professor at Saint Mary´s, Dr. Lee who accepted our ideas about the project. So we are on a mission! Next time at the airport they will probably show us around and we will attack the data they might have. Cool stuff!

Finally showing my true colors, except for the shoes.

What else? Oh yes, the Point Pleasant Park. Near to our school is this beautiful park with waterfront of Atlantic Ocean right there. That is just amazing. It only takes a ten minute walk to get there. You can meet all kinds of people there: joggers, hikers, mountain bikers (and not so cool bikers ;), and so on... I have met people talking business there, other guys playing soccer and some photographers chasing the perfect picture. Place is so green and nice and relaxing. Once in a while I just need fresh air and get to the park to take my thoughts away from school stuff. And yes, besides studying business, I just need my "forest experience". Have a guess where I used to work before the exchange;)

Ok, that´s about it for now. I´ll write more next week. Stay in shape, keep in touch!

Courses: Bring it on!

McNally harmaassa kelissä

Harmaata ilmaa pukkaa. Tuo lahti, joka siis ulottuu Halifaxin ja Dartmouthin alueelle, nostaa usein illalla huikean usvan kaupungin ylle. Sitä on ihan hauska seurailla. Nyt on muutenkin ilmeisen tyypillinen Halifax-keli: usvaa, sumua, pientä sadetta. Tosin lämpötila tuntuu trooppiselta kosteuden takia. Ulkona tulee kuuma äkkiä. Edelleen voi edetä shortseissa, tennareissa ja t-paidassa. Tänään tsekkaillessani säätä ulkoilua varten (piti päästä ostoskeskukseen hankkimaan kamera, älkää jättäkö omianne Suomeen niin kuin minä!), totesin, että joo kylmä, koska syyskuun 21. päivä. Varauduin hupparilla ja kuoritakilla ja vaikka millä vain huomatakseni, että on muuten kuuma! Mittari näyttää edelleen 17-19 astetta celsiusta. Ja paikalliset on sitä mieltä että on syksy! C´moon!

Kurssit käynnissä

Tälle syksylle mulla on kolme kurssia, jotka ovat 5000-tason eli viidennen vuoden kursseja. Kurssit ovat financial accounting, statistics for managers ja managing IT and technology. Statistics ja IT-management -kurssit sain suoraan hyväksytettyä HOPSiini opintorakenteen muutoksella. Samalla anoin HOPSiini kurssit: organizational behaviour, management of operations ja marketing management. Ko. kurssit täyttävät vaihtoehtoiset syventävät opinnot (24op). Näistä kertynee mulle 25op. Accounting olikin sitten kinkkisempi juttu. Se ei suoraan sovellu ohjelmaani, joten joudun täydentämään sitä business finance -kurssilla. Näillä kahdella pystyn sitten todennäköisesti hyväksilukemaan rahoituksen ja laskentatoimen johdantokurssin. Ei ehkä täydellinen kauppa, mutta haluan oppia myös financea. So why not?

Saint Marys Uni. Student´s Association

Tän syksyn kurssit tuntuivat aluksi sekavilta kuin SMUSA:n ilmoitustaulu. Mutta ei hätää. Kun on pari kertaa lukenut course syllabukset läpi, merkannut kaikki dead linet (joita on paljon) kalenteriin ja yrittänyt katsella, että mitä multa nyt ihan oikeasti vaaditaan, alkaa homma selviämään. Tehtäviä on viikottain joka kurssilla ja osa niistä on oikeasti haastaviakin. Esimerkiksi accounting-kurssi on ihan uutta tämmöiselle organisaatio-leadership-ihmiset on tärkein voimavara -tyypille. Sitten proffat. He ovat varsin erilaisia. Yksi sanoo: I don´t teach, you have to teach yourselves and the others! Okeii.. Toinen puhuu hiljaa: kaikkien pitää vaan olla shut up ja jos joku yskäisee, jää puolet lauseesta kuulematta ja kolmas on normaali luennoitsija, joka vaan rakastaa työtään. Eli aika perus sekoitus eri tyylejä. Mutta se ammattitaidon määrä on vaan valtava jokaisella!

Ainiin, yksi mainitsemisen arvoinen asia: kaikki kurssit tälle syksylle sisältävät projektityön, jonka merkitys kurssin läpäisemisessä on aika suuri (40-50%). Tämä tarkoittaa, että opiskelijat ottavat itse yhteyksiä yrityksiin ja kysyvät caseja hoidettavaksi: Yhteen firmaan täytyy tehdä laskentaprojekti, yhteen firmaan laaditaan IT-strategia ja yhteen pyritään rakentamaan jokin statistics-case, joka auttaisi firmaa vähentämään tuotantokustannuksia. Katotaan miten meidän ryhmän käy!

All right. Ens kerralla yritän saada vähän matskua ympäristöstä. Lähellä on Point Pleasent Park, jossa käy paljon jengiä liikkumassa. Ehkäpä sieltä jotain. Tai sitten kampukselta. Katotaan.

Cheers!

To the Surf!

Right, toinen viikko takana Halifaxia. Huomenna koulu jatkuu statistics for managers -kurssilla, jota meille opettaa Dr. Lee. Joka kutsuu itseään nimellä Crazy (...). Hmm. Ei kait siinä. Sopii tämänkertaisen aiheen lomaan: talous (ja hakuprosessi). Hakuprosessiin kannattaa varautua: se kastää useamman kuukauden ja paperityötä on melko paljon. Ainakin ei jatkuvasti koululla olevana työlaisenä jouduin välillä ottamaan ihan päivän viikosta vapaaksi käydäkseni hoitamassa vaihtarihomma LUT:lla. Mutta se kannattaa tehdä.

Phil & meikä & Charl & bonus kid

No, melkein tärkeimmät jutut ensin. Perjantaina törmäsin koulun chaplaincyyn. Chaplaincy on siis perua koulun katolisilta ajoilta (nykyään St. Mary´s on valtion yliopisto). Chaplaincy on kuitenkin edelleen koulun hengellinen osasto, joka siis huolehtii kaikkien opiskelijoiden hengellisestä "hyvinvoinnista". Ottaen huomioon sen, että koululla opiskelee porukkaa oikeastaan kaikista maanosista, voi uskonnolliset näkemyksetkin poiketa melko vahvasti! Anyway, törmäsin sinne, koska siellä oli movie night (Napoleon Dynamite ha!) ja sain sitten saman tien kutsun surffaamaan sunnuntaina. So to the surf! Oli älyttömän siistiä, en ollu koskaan surffannu tai siis short boardannu mun tapauksessa. Halifaxin keskusta-alueen ulkopuolella on todella hyvät surffausrannat ja aallot oli tarpeeksi isoja ainakin mulle! Uudestaan. Vaikka Halifaxissa tuleekin talvella lunta ja on pakkasta, joku paikallinen surffaaja tiesi kertoa, että surffikausi jatkuu melko pitkään ja alkaa taas alkuvuodesta. Jaa-a, saa nähdä!

Talousasiat ja hakuprosessi

Lupasin kertoa talouspuolesta ja hakuprosessista. Ensinnäkin talous kannattaa suunnitella etukäteen hyvin, sillä osana hakuprosessia täytyy hakea study permit Kanadaan (mikäli oleskelet yli kuusi kuukautta). Ja yksi osa siinä on talous - eli Kanadan valtio haluaa tietää, miten meinaat rahoittaa oleskelusi. Seuraaviin kuluihin kannattaa varautua:

• IELTS -kielitesti 180e (tehtävä haun aikana esim LUT:lla)
• study permit application $125 (varaudu tekemään jopa yhdeksän viikkoa ennen muuttoa)
• koulumaksut n $1200 per kurssi riippuen alasta. (huom. koulu tukee, mutta keskustele haun yhteydessä kv-osaston kanssa)
• terveydenhuolto ts. sairausvakuutus $800 (jos olet vakuutettu jo kotimaassa niin tämän voi mitätöidä, keskustele vakuutusyhtiön kanssa)
• vuokrat $2500-3000 /lukukausi (siis jos asut koulun asuntolassa, muitakin optioita löytyy kyllä)
• muita vaihtoyliopiston kuluja (bussikorttia, oppilaskuntaa yms) $350
• lennot 370 - 1000e /suunta (riippuu ajankohdasta)
• Näiden lisäksi eläminen, koulukirjat ja muut kulut. Koulukirjat ovat muuten yllättävän kalliita uutena ($150-250), jotan kannattaa kysellä vanhemmilta opiskelijoilta...
• ...ja siitä se sitten muodostuu.

Kannatta myös kysyä miten LUT tukee vaihtoa, eli onko "apurahaa" saatavilla. Huomioitava asia on myös se, että saatat joutua maksamaan kurssimaksut, vuokrat, terveydenhuollon ja muut kulut kerralla esimerkiksi kansainvälisenä tilisiirtona, VAIKKA LUT maksaisikin kurssimaksut puolestasi. Saint Mary´s palauttaa aikanaan rahat takaisin. Itselläni tapahtui juuri näin. Eli laskua tuli aika isosti kerralla. Laskun maksamisen jälkeen kurssimaksut palautettiin opiskelijatililleni odottamaan kevätlukukautta.

Muuten hakuprosessi alkoi keskustelulla kv-osastolla Kaisa Nikun kanssa. Kaisalta sain kaikki tarvittavat tiedot hausta, joka alkoi osaltani tammikuussa 2012. Hakuprosessi etenee vaiheittain ja se tehdään netissä koulun sovelluksen kautta. Sinne täytyy uploadata erinäisiä papereita (mm valokuva, IELTS-testin tulokset, erinäisiä sopimuksia kursseista jne...) Kun haku LUT:n päässä on valmis ja tulet mahdollisesti valituksi tiettyyn yliopistoon (Saint Mary´s!!! Go Huskies!!), alkaa vuoropuhelu vaihtokoulun kanssa kursseista ja muista asioista. 

Näin, jos joku askarruttaa hakuun tai raha-asioihin liittyen, laita email.

Ensi kerralla käsitellään kurssit tälle lukukaudelle.

Cheers!

Here we go!

Saint Mary´s logo

Ok, on syyskuun yhdeksäs päivä, kello on 5:50pm (23:50 Suomen aikaa) ja istun Saint Mary´s universityn Loyola -asuntolan pikku kämpässäni ja mietin, että miten tämä kaikki pitäisi aloittaa ja kertoa. Saavuin nimittäin Kanadan Halifaxiin reilu viikko sitten ja sen jälkeen on tapahtunut melko paljon. No, ensivaikutelman perusteella kanadalaiset ovat äärimmäisen kohteliasta ja mukavaa porukkaa. Lentokenttävirkailijatkin olivat asiallisia ja virallisia, mutta auttavaisia. Ja eka juttu: lähestulkoon joka keskustelu alkaa sanoilla:"how are you?" ja päättyy: "have a good one". Nice start!

meikä

But first things first! Olen siis opiskelija LUT:lla tietojohtamisen maisteriohjelmassa. Ikää on kertynyt jo yli 30 vuotta ja työelämää on takana yli kahdeksan vuotta. En siis ole välttämättä se "perus vaihto-opiskelijatyyppi". Ei, olen elämää ihmettelevä, jatkuvasti oppiva (opiskeleva?) tapaus, joka halusi tehdä jotakin muuta ja jotakin uutta. Ja en mä nyt niin vanha ole!

Tässä blogissa pyrin kertomaan minkälaista on opiskelu (vanhemmalla iällä) ulkomailla, mitä haasteita siihen liittyy ja mitä kannattaa ehkä ottaa huomioon jos suunnittelee lähtöä. Pyrin myös kertomaan kurssisisällöistä ja elämästä muuten. Ja joo, haasteita on piisannut lähtöön liittyen ihan riittävästi, mutta mikään ei ole ollut ylitsepääsemätöntä! Kerron näistä asioista sitten myöhemmin tarkemmin ja enemmän.


Ensimmäisen viikon tunnelmat

Osa meistä internationaleista ja majakka

Saint Mary´sissa orientaatio on järjestetty erinomaisesti. Tavoille on ollut opettamassa group of international volunteers, jotka siis ovat koulussa jo jonkin aikaa opiskelleita ulkomaalaisia ja kanadalaisia. Ohjelmaan on sisältynyt paljon tutustumista erilaisten pelien kautta ja yhteisten tapahtumien avulla. On istuttu iltaa Gorsebrookissa (yksi kampuksen ravintoloista), on pelattu bingoa (sekin on yllättävän viihdyttävää kun tunnelma on katossa..) ja sitten on istuttu auditoriossa kuuntelemassa miten poliisi kertoo, että ilman ajokorttia ei vaan saa ajaa ja pyöräillessä on käytettävä kypärää ;). Yksi mainitsemisen arvoinen orientaatioreissu oli bussimatka Peggy´s Coveen. Peggy´s Cove on pikkukylä tai majakka-asema tms. jossa pääsee ihastelemaan Atlantin mahtavuutta. Siellä on yksi ravintola ja tietysti gift shop. Tässä tarkemmin: Peggy´s! No kuitenkin, volunteers -joukko on ottanut jokaisesta uudesta opiskelijasta kopin ja ohjannut toimintaan mukaan. Toki vanhempi yksittäinen maisteriopiskelija on välillä hieman ihmeissään nuorison kanssa, mutta onneksi joukossa on muitakin senioreja ja masters degree studentteja. Varsinkin saksalaisten MBA-opiskelijoiden kanssa tulee hyvin juttuun!

Näin. Tällä lähtee raportti käyntiin. Ensi kerralla kerron mihin pitää varautua taloudellisesti. Ja ehkä kerron mitä kaikkea kannattaa varautua tekemään hakuprosessin aikana, joka siis alkoi osaltani noin kahdeksan - yhdeksän kuukautta sitten. Later!

ps. http://www.smu.ca/